Hengittääkö se?

Minitarina visuaalisesti kuinka wanha muurattu puolen metrin kiviseinä toimii kun se laatoitetaan sisäpuolelta näillä lakeuksilla. Ja tietty kohteena ulkoseinän puolen sisäpinta.

Tätä ei tarvinnut edes piikata. riitti kun pikkuisen tarjosi vasaraa. Eli ilmeisesti käy niin että kosteus kerääntyy laatan taakse ja alkaa rapauttamaan sidosaineita.

Ja kun tuosta laatan irroitti kevyesti naputtelemalla niin laatan alapinnan tarina on tässä.



Eli laatta ja saneerauslaasti sekä kilo vanhaa seinää per laatta tuli mukana. Kysehän on muuratun wanhan seinän fysiikasta ja tällä reseptillä se ei toimi tässä kohteessa. Eli mitään hengittämätöntä materiaalia kuten lasi ei tule olemaan ulkoseinien sisäpinnassa tahi ulkopinnassa tästä eteenpäin. Toki kyse tämän mallin fysiologisesta toiminnasta tuossa seinässä voi olla alueellista. Esimerkiksi Lissabonissa on taloja laatoitettu ulkoa ja sisältä jo hmmm.. hirmu pitkän ajan aikana ja laatat vain pysyy seinissä ja kaikki on tyytyväisiä. Tämän meidän alueen kosteustilanteessa puuttuu jatkuva aurinko ja kuivuus. Toki jos talot hehkutetaan länpimiksi niin että ne sykkii avaruuteen asti niin pysyyhän talo kuivana ja laatat seinissä. Mutta se siitä “energiansäästömallista”. 

Tässä kuvassa on hapettuneiden kupariputkien vasemmalla laatoitettuna ollut seinä ja oikealla köntsäliimattu kipsilevyseinä. Tässä kohtaa kipsilevy ei tehnyt vahinkoa koska köntsät piti välissä olevan ilman liikkeessä. Laatoitetussa seinässä rapautuminen jo on ilmeisenpää ja jos oikean puolen kipsilevyt olisi sujuvalaastitettu seinään niin jälki olisi aika paljon karunpaa.

Luonnollisesti kun taloissa on tasainen atmosfääri niin materiaalit toimivat odotetulla tavalla. Esimerkiksi jos tälläinen vanha puolen metrin muurattu kiviseinä on väliseinä länpimissä tiloissa niin kosteuden kanssa ei ole kummoisia ongelmia. Ulkoseinien kanssa fysiikka muuttuu. Tästä tilanteesta pitää meidän pitää huoli rakennustavassa. Sama koskee minkä tahansa rakennuksen kanssa missä tahansa. Rakennuksen fysiikka pitää opetella ja tuntea miten se toimii. Jätesäkkitaloissa mitä suomessa nykyään tehdään niin täytyy olla todella toimivat ilmastoinnit ja pitää sormet ristissä että ei tule kuukauden sähkökatkoja. Esimerkiksi toisen maailman sodan jälkeen kun ihmiset muuttivat takaisin kotitiloilleen jotka olivat olleet kylmillään esim. pari vuotta niin riitti että laittoi takkaan tulen ja alkoi jälleen asumaan. Jos vastaava tilanne tulisi tänäpäivänä suureen osaan nykyrakennuskantaan niin ainoa järkevä vaihtoehto olisi lutrata bensaa töllin kulmaan ja heittää tulitikku perään. Jätesäkkitalot olisi auttamatta tuhoutuneet homeissa ja sienissä. Ihminen ja kaikki elävä hengittää… rakennukset hengittävät myös. Jätesäkki ei hengitä. Ehkä nykyään kun on biohajoavia jätesäkkiä mutta mitä niillä rakentamisessa tekee…

Nyt joku ehkä kysyy että mitä jätesäkin tilalle niin vastaushan on helppo. Paperi ja vähemmän eristeitä sekä enemmän falskaavia ikkunoita tms. Nautitaan toki kaikesta asumisesta kun kaikki toimii. Se on mukavaa mutta veitsen terällä kun on niin on oltava hyvä tasapaino. Luonnollisesti hengittävän rakennuksen kanssa voi seistä ihan tukevasti lattialla.

Nämä mielipiteethän on mutua joista voi aina kiistellä mutta tätä mieltä minä olen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *